Odotan muutaman viikon päästä koittavaa lentokoneen nousua pienoisen paniikin vallassa. Yleensä en edes tiedosta lähteväni mihinkään, nyt näen kuoleman silmieni edessä pelkästä odotuksesta. Ehkä se johtuu siitä että nyt mä en ole yksin. Ehkä tämä jännitys on vain hyvästä. Ehkä mä tosissani tarvitsen ne diapamit, who knows. Ihanaa viikonalkua pus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
We're all going to die, all of us, what a circus?