maanantai 26. joulukuuta 2016

“Sort of hoping you’ve been a positive influence on me.”


En jaksaisi yhtään palata arkeen. Tai edes kotiin. Joulu on ehkäpä maailman raskainta aikaa väsymyksen kannalta katsottuna. Sohvalla makaaminen ei tee hyvää sielulle kuin harvoin. Eikä se kolmen päivän oleminen samassa yöpuvussakaan.

Joulu on silti kiva kun se on ainoa hetki koko vuonna kun kaikki stressi purkautuu. Vaikka se lamauttaakin. Love you, nähdään taas ensi vuonna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

We're all going to die, all of us, what a circus?