Tiedättekö sen kun iskee asuntokateus? En minäkään ennen kuin tutustuin vanhempiini. Omassa kodissani olen jo ihan sinut sen kanssa, että mun lattiat edustaa väriä josta en millään tasolla oikeastaan pidä. Inhosin niitä aluksi, mutta kai ne nykyään on jo ihan jees. Itseasiassa ihan tosi jees. Siltikin iskee jäätävä katkeruus siihen, että voi miksi mun lattiat ei voi olla mustat? Tai edes harmaat! Jotain vaaleaa väriä.
Mä en myöskään pidä vaaleasta sisustuksesta, mutta kyllä se lattiassa tasapainoittaisi vähän mun tummaa makua. Toisaalta tämäkin lattiaa kohtaan oleva ahdistus iskee pintaan vain silloin kun on pimeää. Ja sitähän on ollut viimeiset puoli vuotta ainakin. Ehkä mä nyt alan pärjäämään taas sen hetken kun ulkonakin on jo valoisampaa.
Joskus muutama vuosi sitten vannoin, että en enää ikinä muuta yhtä valoisaan kämppään missä silloin asuin. Mutta kyllä mua nyt vähän suoraan sanoen vituttaa tuo ainainen pimeyskin. Puut on kivoja ja luo omaa tunnelmaansa, mutta onko sellaisen pakko kasvaa just mun keittiön ikkunan edessä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
We're all going to die, all of us, what a circus?